Työtä, eläkeputkia ja ikäihmisiä

 

Vielä muutama vuosikymmen sitten ihmiset heittivät työlle ja työpaikalle heipat heti, kun lakisääteinen eläkeikä koitti. Nyt vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti. Kuitenkin keskimääräinen eläköitymisikä on Suomessa kansainvälisesti tarkastellen alhainen, reilut 60 vuotta. Meillä lähdetään sankoin joukoin varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle reilusti ennen aikojaan. Ja siihen on syynsä.

Tuore selvitys valaisee eläkeläisten näkemyksiä ja kokemuksia työssäkäynnistä. Eläkeliiton sähköpostikysely marras-joulukuussa 2020 tavoitti 5 000 vastaajaa, ja ensimmäiset tulokset on raportoitu ripeästi nyt tammikuussa.

Selvityksen päätulos on, että eläkeläisiä kiinnostaa työnteko eläkkeen rinnalla. Työssäkäymistä ja eläkkeellä oloa punnitaan kuitenkin monesta vastakkaisesta suunnasta. Eläkeläistä vetää työelämään se, että hän haluaa yhä hyödyntää osaamistaan ja hakea työn kautta elämään lisäsisältöä ja sosiaalisia suhteita. Toisaalta vapaa-aika ja harrastukset kiehtovat. Osa haluaa ja tarvitsee työtä toimeentulon takia, koska pienellä eläkkeellä ei muun muassa korkeiden asumis- ja lääkekustannusten takia tule toimeen.  

Asia selvä, mutta millaista viestiä lähettävät työelämä ja työnantajat? Sitä voi kuvata ristiriitaiseksi.  Työelämästä tulee eri aloilta huolestuneita viestiä uhkaavasta työvoimapulasta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, puhtaanapito-, opetus-, rakennus- ja niin edelleen alalla kaivataan lisätyövoimaa jo nyt. Pitkäkestoinen tavoite on myös ollut työurien pidentäminen. Olisiko eläkeläisistä näiden ongelmien osaratkaisuksi?

Työurien pidentäminen ja myös eläkeläisten laajempi ”paluu” työelämään edellyttää työelämän monimuotoistumisen ymmärtämistä. Viekö eläkeläinen työpaikan nuorelta? Voiko, saako vai olisiko jopa hyvä, jos työyhteisössä olisi erilaisia ja eri-ikäisiä työntekijöitä? Entä jos ikääntyvältä työntekijältä ei kysyttäisikään, joko olet jättänyt eläkehakemuksen, vaan keskusteltaisiin yhdessä, miten työntekijä haluaisi työssä mahdollisesti jatkaa?

Rekrytoinnin ja ja yt-neuvottelujen ikäystävällisyyttä voi myös pohtia. Ladotaanko yli 50-vuotiaiden hakemukset heti pinoon, josta ei kutsuta työhaastatteluun? Haetaanko yt-neuvottelujen ratkaisuja ”eläkejärjestelyistä”? Loppuvuodesta 2020 hallitus teki historiallisen päätöksen asteittain poistaa ns. eläkeputki eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät. Nähtäväksi jää, miten päätös vaikuttaa ikääntyvien työllisyyteen.

Eläkeläisten selkeä kiinnostus työntekoon kannattaa ottaa tosissaan. Eläkeliiton selvityksen mukaan eläkeläiset toivoisivat ikääntyvien työntekijöiden rekrytointiin erikoistuneita firmoja. Tällaisia tuolla maailmalla jo toimii. Lisäksi tietoa kaivataan muun muassa verotuksesta. Samalla on tärkeää miettiä esimerkiksi, millaiset perehdytyskäytännöt työpaikalla ovat. Vaikka eläkeläinen palaisi entiseen työyhteisöönsä, ovat tietojärjestelmät ja muut käytännöt jo koronankin takia muuttuneet lyhyessä ajassa.  

Petraamista on myös asenteissa puolin ja toisin. Mitä jos ei leimattaisi ikääntyvää työntekijää suorilta käsin jarruksi ja muinaismuistoksi menneiltä ajoilta. Ja toisaalta ei eläkeläis-työntekijänkään ehkä kannata ottaa joka asiaan kantaa siitä näkökulmasta, että ”jo 70-luvulla me tämän tiesimme, kehitimme ja osasimme…”

 

Lähde: Hiltunen, K. 2020. Eläkkeeltä töihin -kysely. Eläkeläisten kokemuksia, asenteita ja motiiveja eläkkeellä työskentelystä.  Eläkeliitto.

Kirjoittaja: Arja Jämsén

Kuva: Arja Jämsén

 

 

 

 

Pitkää ikää ja onnellisuutta japanilaisittain

 

Kirjoitin (5.3.2019) blogin ” Elämälle kiitos, mutta ei liian pitkälle”. Siinä pohdin ”liian pitkän” elämän merkityksellisyyttä tietysti länsimaisin silmälasein. Kirjaan ”Ikigai, pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain” suhtauduin aluksi varauksella, mutta kirjassa olikin paljon ajateltavaa nimenomaan ikäihmisten elämän tarkoituksen näkökulmasta. Kirjan tekijät olivat oleskelleet Japanissa kylissä, joissa asui tavallista enemmän iäkkäitä eli lähes 100-vuotiaita. He tutkivat pitkän iän ja onnellisuuden lähteitä.

Ikigai on japanilainen käsite, jonka voi kääntää tekemisen iloksi. Sitä voi kutsua myös elämän tarkoitukseksi. Ikigailla tuntuu olevan yksi selitys japanilaisten pitkäikäisyydelle. Lähtökohtana on toimeliaisuuden säilyttäminen elämän loppuun saakka.

Kirjassa oli monia konkreettia asioita mielekkyyden lisäämiseksi omaan elämään. Kokoan tähän kirjasta  muutamia teemoja.

Älä jää omasta elämästäsi ”eläkkeelle”, vaan pidä itsesi toimeliaana. Länsimaissa eläkeiän ja työn raja on erilainen kuin Japanissa. Meilläkin tuetaan eläkeläisiä työntekoon, mutta Japanissa työn käsite on paljon laajempi kuin meillä. Siellä tämä tarkoittaa, että jos luovut rakastamistasi asioista, niin menetät elämän tarkoituksen. Joillekin meistä työ on voinut olla sellainen. Jokaisen tulisi löytää itselleen oma intohimon kohde tai tehdä jotakin arvokasta kuten olla hyödyksi muille.

Ota rauhallisesti, kiire heikentää elämänlaatua. Kun kiire unohtuu, aika ja elämä saavat uuden ulottuvuuden. Kiire ja ”eläkeläisen kiireet” ovat suhteellinen käsite. Sanoisin, että levon ja lähtemisen tulee olla tasapainossa.

Älä syö itseäsi täyteen. Jos haluat pysyä pitkään terveenä, niin syöminen täytyy lopettaa, ennen kuin vatsa on täysi eli että syö vain 70 %. Kiinnitä myös huomio annosten kokoon. Tässä riittää itselleni opeteltavaa.

Vietä aikaa ystävien kanssa. Ystävät ovat ihmelääke. Hyvä keskustelu keventää mieltä ja tarinoiden kertominen ja kuunteleminen huojentaa oloa. Ystäviltä voi pyytää apua ja neuvoja, heidän kanssaan voi unelmoida ja elää. Ystävät ovat nousseet tänä vuonna arvoon arvaamattomaan.

Hymyile. Ystävällisellä eleellä saa ystäviä ja itsekin rentoutuu. Hymyn ja ystävällisten eleiden tärkeyden huomaa erityisesti nyt, kun olemme maskien takana.

Elä hetkessä ja ole kiitollinen. Älä murehdi menneistä, äläkä pelkää tulevaisuutta. On vain tämä päivä, käytä se parhaalla mahdollisella tavalla. Omista päivästäsi pieni hetki kiitollisuudelle, onnellisuutesi kasvaa. Kun oma kiitollisuus kasvaa, niin jaettavaa riittää muillekin.

Mene luontoon. Luonnossa voi ladata akkuja. Suomalaisille luonto on tärkeä elementti. Onkin pohdittava, miten luontosuhdetta pidetään yllä toimintakyvyn heikentyessä.

Hoida itsesi kuntoon seuraaviin syntymäpäiviisi mennessä. Päivittäinen kevyt liikunta pitää kehon ja mielen virkeänä. Vierivä kivi ei sammaloidu. Uuden vuoden kestolupaus yleensä on, että tulevana vuonna pidän paremmin huolta itsestäni. Tämä on hyvä ja konkreettinen tavoite. Onneksi oma syntymäpäiväni on vasta myöhään syksyllä. Saan ”ostettua” lisäaikaa lupaukselle.

Kirjoittaja: Tuija Nummela

Kuva: Tuija Nummela, Carcìa & Miralles IKIGAI, Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain.  2017.

Kuva: Tuija Nummela, Luontoa ja mielenrauhaa