Valmennusta eläköityville

Eläkeläisyys on tätä nykyä suomalaisen yhteiskunnan valtavirtaa. Eläkeiän kynnyksellä oleva suhtautuu tulevaan usein sekalaisin tuntein. Eläkeläisyys voi innostaa, epäilyttää tai kauhistuttaa. Eläkeaikaa on saatettu jo odottaa tai se on saattanut koittaa (liian) äkkiä tai jopa tahdonvastaisesti.

Työelämästä eläkkeelle siirtymiseen liittyykin monesti eriasteista kipuilua. Siitä kertovat myös tasaista tahtia ilmestyvät ikääntymiseen ja eläkeläisyyteen keskittyvät teokset.  Pirkko Kasasen kirja pyrkii vastaamaan eläköitymisen herättämiin kysymyksiin.

Kirjan otsikko ”Valmistaudu vapauteen” tuntuu antavan mielikuvan työelämän kahleista hyppäävästä eläkeläisestä. Alaotsikko täsmentää: Aloittelevan eläkeläisen työkirja. Tavoitteena on valmentaa eläkkeelle siirtyvää. Kasanen on itse eläkkeellä oleva asiantuntija, joten aihepiiri on hänelle omakohtaisesti tuttu.

Eläkkeelle ei kuitenkaan noin vain loikata tai liu´uta, vaan kirjan mukaan siinä kohtaa on tarpeen pysähtyä. Kyse onkin eräänlaisesta välitilinpäätöksestä. Eläkeläinen on uuden edessä ja miettii, miten loppuelämänsä viettäisi.

Kirja koostuu neljästä kokonaisuudesta. Ensimmäisessä osassa kehotetaan kuuntelemaan itseään, mitä minä haluan ja ovatko toisten odotukset minusta ja tekemisistäni kenties erisuuntaisia. Toinen osio keskittyy elämän merkityksellisyyteen ja uusien asioiden ja ratkaisujen etsimiseen työn tilalle. Seuraavaksi mietitään aikatauluja, harrastuksia ja asumista ja lopuksi arkisia tekemisiä ja tilanteita tavaroiden raivaamisesta vanhuuteen varautumiseen. Komeroiden siivoamista kirjoittaja ehdottaa ensimmäiseksi eläkeläistehtäväksi. Hän kehottaa miettimään, haluatko todella, että kotisi on muistojen museo tai kansalliskirjaston alaosasto.

Teemoja käsitellään helppolukuisesti ja mukana on myös muutamia esimerkkejä Espanjasta, missä tekijä on oleskellut. Kirja on alaotsikkonsa mukaisesti työkirja, jossa on tyhjiä sivuja täytettäväksi. Jokaiseen osioon liittyy pohdintatehtäviä. Esimerkiksi, mistä haaveilet, mitä voit antaa maailmalle ja keiden kanssa ja missä haluat aikasi viettää. Lisäksi on asumiseen, harrastuksiin, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tehtäviä.

Valitut teemat ovat tärkeitä. On hyvä sanoittaa eläköitymisen herättämiä ajatuksia ja tunteita sekä itselleen että lähipiirille. Pohdintatehtävät voisivatkin toimia yhteisen keskustelun pohjana kaveripiirin tai perheenjäsenten kesken.

Kirjasta välittyy myönteinen näkemys ikääntymiseen. Peli ei ole vielä menetetty, vaan uusi vapauden valtakunta tarjoaa paljon innostavia mahdollisuuksia.  Ja muista: tee itse omat ratkaisusi!

Pirkko Kasanen: Valmistaudu vapauteen. Aloittelevan eläkeläisen työkirja. Otava. 2021.

  

Teksti: Arja Jämsén

Kirjaesittely on julkaistu aiemmin ikäosaamisen verkkolehdessä IkäNYT! 1/2021 helmikuussa 2021.

Miltä tuntuu olla muistisairas?

Liisa Seppäsen kirja Muistisairaan maailma on matkakertomus muistisairaan arkeen. Muistisairauteen sairastuneet pääsevät kirjassa itse ääneen. Kukaan muu kuin muistisairauteen sairastunut ei tiedä, miltä muistisairaus tuntuu. Miltä tuntuu, kun epämääräiset oireet saavat diagnoosin, mitä ajatuksia sairauden eteneminen tuo.

Kirjoittaja on itse lähellä aihettaan. Hän on muistisairaan omainen ja tietokirjailija, jolla on myös muistihoitajan koulutus.

Kuvittele viisi ruotsinlaivaa täynnä matkustajia rantautumassa satamaan. Tällainen joukko ihmisiä sairastuu vuosittain muistisairauteen. Jokaisella on elämäntarinansa ja oma muistipolkunsa.

Kirja etenee sairauden vaiheiden mukaan, sairauden alkuvaiheesta keskivaiheen kautta päätökseen. Kirjassa puhuvat seitsemän Alzheimerin tautiin sairastunutta, joilla kaikilla on omanlaisensa elämäntilanne. Loppua kohti sairastuneen tilalle tulevat omaisten puheenvuorot.

Suurin osa on aviopareja, jokunen yksin asuva. Osa on sairastunut työikäisenä, osa iän myötä. On tietoinen ratkaisu, että kaikki esiintyvät omilla nimillään ja kertovat elämästään avoimesti. Tämä on arvostettavaa ja omiaan hälventämään muistisairauteen vieläkin usein liittyvää häpeäleimaa.

Alzheimerista ei ole kukaan parantunut. Karun tosiasian edessä ihmiset löytävät erilaisia sopeutumistapoja. Kaikilla kirjan henkilöillä on tärkeä tarina kerrottavana. Nostan esille muutamia. Sirpa sairastui työikäisenä, 56-vuotiaana. Hän työskenteli erikoissairaanhoitajana vastasyntyneiden lasten teho-osastolla, kun hän alkoi oudolla tavalla väsyä, eikä työ sujunut entiseen malliin. Hän rakasti työtään, oli liikunnallinen ja monella tavalla aktiivinen. Hänen sairastumisensa ja tunteensa kuvataan erityisen tarkasti. Sirpa on kirjoittanut aina päiväkirjaa ja dokumentoinut myös sairastumisensa yksityiskohtia myöten. Kirjoittamista hän jatkaa yhä.

Aviopari Seppo ja Sinikka kuvaavat keskinäistä huolenpitosopimustaan, joka kestää hankalatkin vaiheet. Mauri käyttää huumoria ja on laatinut muun muassa Miten kohtaan ei-muistisairaan -peruskurssin: ”Kohtaa hänet itsenään. Katso silmiin. Tarkista, ymmärtääkö hän, mitä tarkoitat. Anna hänelle aikaa.”

Kirjan päähenkilöt puhuvat paljon elämän ilosta. Jollekin elämään on tullut uusia harrastuksia ja järjestötoimintaa. Muistiyhdistykset mainitaan tärkeinä vertaistuen paikkoina. Toisella meno on hiljentynyt ja entisten kiireiden tilalle noussut luonnosta, musiikista ja kirjoista nauttiminen. Elämänmenoa voi seurata keittiön ikkunasta ja ihmetellä vaikka ”miten se kurre saa siemenet irti kävystä”.

Seppäsen kirjan ansio on siinä, että muistisairaan maailmasta puhuvat enimmäkseen muistisairauteen sairastuneet itse. He ansaitsevat oman äänen, jolla kertoa yksilöllisistä elämäntilanteistaan, tunteistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Samalla heillä on mahdollisuus vaikuttaa muistisairauksien hoidon ja kuntoutuksen tulevaisuuteen.

Kirjoittaja: Arja Jämsén

Kirjaesittely on julkaistu aikaisemmin IkäNYT!-verkkolehdessä helmikuussa 2021.

 

 Liisa Seppänen: Muistisairaan maailma. Otava. 2020.