Mökkeilyelämää

Kesäaikaan kun kyselen ystävien kuulumisia, usein vastaus on, että ollaan mökillä. Mökkeily on erottamaton osa suomalaisen sielunmaisemaa. Silti jäin kysymään, mikä vie mökille.

Kesämökkejä alettiin Suomessa rakentaa entistä innokkaammin sotien jälkeen. Varallisuuden kasvaessa vapaa-ajan asuntoja alkoivat hankkia muutkin kuin sivistyneistö. Huviloista tuli kesämökkejä. Mökit olivat lautamökkejä ja tulivat muotiin 1960- ja 1970-luvuilla.

Mökkimaailmaa on selvästi ainakin kahdenlaista. On ne ”meikeläisten ” mökit, jotka ovat nyt toisen ja kolmannen polven käytössä. Mökit olivat alussa vain kesäkäytössä.  Usean sukupolven käytössä olevaa mökkiä on vuosien varrella laajennettu ja varustetasoa parannettu. Mökki kokoaa sukupolvia yhteen kesän hektisinä viikkoina. Mökki on tärkeä perheen ja koko suvun kohtaamispaikkana.

Toinen ryhmä, että mökki on rakennettu omiin tarpeisiin joko lasten kotona asuessa tai lapset ovat lentäneet pesästä. (Itä-Savo 7.7.2018.)  Jotkut hankkivat mökin vasta jäätyään eläkkeellä, jolloin mökille tulee elämisen ja asumisen merkityksiä. Tyypilliset mökkieläjät työssä oloaikanaan ajoivat aina työviikon jälkeen kesäviikonlopuksi mökille. Nyt eläkkeellä ollessaan he tulevat keväällä ja lähtevät syksyllä (HS 30.6.2019.)

Suuret ikäluokat on pitkälti maalla kasvanut kaupungistunut sukupolvi, jolle mökki edustaa omaa lapsuuden elämisentapaa.  Mökki voidaan rakentaa kotipaikkakunnan läheisyyteen tai omille kotikonnuille. Sijaitsee mökki missä tahansa, se on vapaa-ajan maailmaa, jossa otetaan etäisyyttä kaupunkielämään. Suuret ikäluokat haluavat mökkeillä perinteisesti, mihin liittyy monenlainen puuhastelu, mutta nuoremmat hakevat mökeiltä muita asioita (Itä-Savo 7.7.2018.)

Mökkeilykulttuuri on muuttunut, se on aiempaa riippuvainen säästä. Jos säät ovat kauniit ja lämpöä riittää, mökillä viihdytään pidempään. Jos säät ovat sateiset mökiltä palataan herkemmin kotipaikkakunnalle. Tämän vahvisti myös erään vilkkaan kesämökkikunnan naisten vaatepuodin omistaja. Hän kertoi, että tänä kesänä myynti on huomattavasti viime kesää pienempi, koska kesävieraita on käynyt kesämökeillä vähemmän.

Sanotaan, että mökkeily ei enää kiinnosta nuorempia polvia. He vierailevat vanhempien tai sukulaisten mökillä, kun haluavat kokea lapsuuden kuumien kesien tunnelmaa ja fiilistelyä. Kuitenkin tilastoissa nuorten osuus mökin omistajista on pysynyt melko samana (HS 30.6.2019).

Mökkien omistuksessa on kuitenkin käynnissä sukupolvenvaihdos: vanhempien mökit siirtyvät 1960- ja 1970-luvulla syntyneille. Mökeiltä vaaditaan entistä parempaa palvelutasoa. Sama koskee myös kesämökkikunnan palveluja kuten muovien kierrätyspisteitä, kauramaitoa  ja pienpanimoiden olutta. Tulevaisuuden trendinä näyttää olevan yhteismökkeily: vuokraaminen, yhteiskäyttö, yhteisomistus tai etätyöt mökiltä käsin kiinnostavat nuoria. (Itä-Savo 7.2.2018.)

Eräs ystäväni on rakennuttanut entisen mökin paikalle ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun asunnon, jota ei voi enää mökiksi kutsua. Hän aikoo pian eläkkeelle jäätyään muuttaa asumaan vapaa-ajan asuntoon pysyvästi ja haaveissa on viettää talvikuukaudet jossakin etelän lämmössä. Hän aikoo toteuttaa unelmansa hyvästä elämästä tällä tavalla.

Olipa mökkielämän tausta kuinka erilainen. Kokemuksellisena tilana se on kaikille samanlainen. Mökki on paikka, jossa tyhjennetään pää, unohdetaan ainakin hetkeksi arjen huolet, ladataan akut  ja vaihdetaan  farkut verkkarihousuihin.

Kirjoittaja: Tuija Nummela

Kuva: Tuija Nummela, kesäinen idylli suvi, sauna ja Saimaa