Webinaarien seuraamisesta on tullut uusi korona-ajan harrastukseni. Yksi päivä höristin korviani. Puhe oli ikääntyneiden ravitsemuksesta, mutta vanhasta teemasta puhuttiin virkistävällä tavalla. Ruokapyramidit ja lautasmallit olivat sinänsä ennallaan, mutta lisäksi korvani kuulivat jotain uutta ja innostavaa. Kyse oli tuoreesta ikääntyneiden ruokasuosituksesta Vireyttä seniorivuosiin.
Ruoka ja syöminen eivät tarkoita vain suositeltavia ja vältettäviä ruoka-aineita, proteiinia, vitamiineja tai maitotuotteita. Kyse on myös laajemmasta asiasta kuin ateriapalveluista. Kyse on myös ruokaympäristöistä, missä ja keiden kanssa syömme ja miten ruokapalvelut ja -paikat ovat saavutettavissa. Tämä on nyt korona-aikaan tullut korostuneesti esille.
Korona on tuonut mukanaan myös hyvää: kaupat ovat kehittäneet verkkopalveluitaan. Osa kaupoista on lähtenyt kehittämään toimintaansa yksilöllisempään ja palvelevampaan suuntaan. Samalla kaupat kiinnittävät huomiota ikäystävällisyyteen, oli sitten kyse verkkokaupasta tai kotiinkuljetuksesta. Kaupat ovat kehitelleet myös järjestöyhteistyössä turvallista kauppakassi- tai kauppakaveritoimintaa.
Sodexo on monelle tuttu henkilöstö- ja opiskelijaruokailuista. Webinaarissa kerrottiin Sodexon eläkeläisille suunnatusta kampanjasta, jossa eläkeläiset saivat lounaan reippaasti alennettuun hintaan. Kampanjasta koitui muutakin iloa kuin ruokailu. Ihmiset tutustuivat toisiinsa ruokailun lomassa ja ostivat vielä hävikkiruokaa mukaansa. Oi, että, jos tuollainen kampanja kotipaikkakunnalle koronan jälkeen tulisi, niin mukaan menisin!
Ikääntyvien ruokailusuosituksen tärkeä viesti on se, että ruokailu on elämys. Syöminen on paitsi tärkeää ja välttämätöntä, myös ihanaa. Se ei ole vain jouleja ja kaloreita, se on myös kulinaarinen ja esteettinen elämys. Usein korostetaan, että ikäihmiset kaipaavat lapsuutensa ruokia. Ja totta, kyllä minäkin välillä äidin tekemää kalakukkoa ikävöin. Mutta ei pidä unohtaa, että ikäihmisetkin ovat matkustelleet ja haluavat yhä tutustua uusiin ruokiin ja makuihin. Ei minunkaan suuni tuohesta ole, sanoi äitini ennen vanhaan.
Osa ikäihmisistä syö huonosti, yksipuolisesti tai liian vähän. Yksinasuvan saattaa olla vaikea innostua kokkailemaan itsekseen. Leskimiehellä voivat ruuanlaittotaidot olla ihan nollassa, jos vaimo on perheessä hoitanut keittiöhommat. Muistisairautta sairastavalla ruuanlaittotaidot ja syöminen hiljalleen unohtuvat. Lisäksi on iso joukko eläkeläisiä, jotka kitkuttelevat vähimmäiseläkkeillä. Yhteisruokailut olisivat kaikille näille ryhmille iso apu. Ikäihmiset kannattavat kestävää kehitystä, ja hävikkiruoka maistuisi monille, jos vain tieto hävikkiruokapaikoista tavoittaisi.
Kunhan koronasta päästään, olisi syytä alkaa vahvasti kehittämään monipuolista ikäruokailua. Ruokapaikat tarjoamaan eläkeläislounaita, lisäksi kursseja ja paikkoja, joissa ensin tehdään ruokaa yhdessä ja sitten siitä nautitaan yhdessä. Järjestöt ja monet hankkeet ovat tätä kokeilleet hyvällä menestyksellä. Joskus eläkeläiset ovat voineet käyttää koulujen ateriapalveluita. Yhteisruokailut vahvistavat yhteisöllisyyttä, ja ihmiset tutustuvat ja saavat iloa ja virkeyttä elämäänsä. Hyvän kehä lähtee liikkeelle ja poikii uutta hyvinvointia.
Tunnetussa kehittämisen sloganissa sanotaan, ettei mitään meistä ilman meitä. Ikäihmisten tulee olla mukana kehittämässä ikäruokailua. Millaiset ruokapaikat miellyttävät, miten sinne kuljetaan, millainen sisustus, millaista ruokaa, millaisia kursseja halutaan, mihin hintaan kaikkea tätä.
Lähteet
Ikääntyneiden ruokasuositus. Vireyttä seniorivuosiin. VRN. THL. Ohjaus 4/2020.
Hyvä ruoka ja ravitsemus ikääntyessä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ikäruoka 2.0 -hanke. Webcast 3.12.2020.
Teksti: Arja JämsénKuva: THL
No comments:
Post a Comment