Vielä muutama vuosikymmen sitten ihmiset heittivät työlle ja työpaikalle heipat heti, kun lakisääteinen eläkeikä koitti. Nyt vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti. Kuitenkin keskimääräinen eläköitymisikä on Suomessa kansainvälisesti tarkastellen alhainen, reilut 60 vuotta. Meillä lähdetään sankoin joukoin varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle reilusti ennen aikojaan. Ja siihen on syynsä.
Tuore selvitys valaisee eläkeläisten näkemyksiä ja kokemuksia työssäkäynnistä. Eläkeliiton sähköpostikysely marras-joulukuussa 2020 tavoitti 5 000 vastaajaa, ja ensimmäiset tulokset on raportoitu ripeästi nyt tammikuussa.
Selvityksen päätulos on, että eläkeläisiä kiinnostaa työnteko eläkkeen rinnalla. Työssäkäymistä ja eläkkeellä oloa punnitaan kuitenkin monesta vastakkaisesta suunnasta. Eläkeläistä vetää työelämään se, että hän haluaa yhä hyödyntää osaamistaan ja hakea työn kautta elämään lisäsisältöä ja sosiaalisia suhteita. Toisaalta vapaa-aika ja harrastukset kiehtovat. Osa haluaa ja tarvitsee työtä toimeentulon takia, koska pienellä eläkkeellä ei muun muassa korkeiden asumis- ja lääkekustannusten takia tule toimeen.
Asia selvä, mutta millaista viestiä lähettävät työelämä ja työnantajat? Sitä voi kuvata ristiriitaiseksi. Työelämästä tulee eri aloilta huolestuneita viestiä uhkaavasta työvoimapulasta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, puhtaanapito-, opetus-, rakennus- ja niin edelleen alalla kaivataan lisätyövoimaa jo nyt. Pitkäkestoinen tavoite on myös ollut työurien pidentäminen. Olisiko eläkeläisistä näiden ongelmien osaratkaisuksi?
Työurien pidentäminen ja myös eläkeläisten laajempi ”paluu” työelämään edellyttää työelämän monimuotoistumisen ymmärtämistä. Viekö eläkeläinen työpaikan nuorelta? Voiko, saako vai olisiko jopa hyvä, jos työyhteisössä olisi erilaisia ja eri-ikäisiä työntekijöitä? Entä jos ikääntyvältä työntekijältä ei kysyttäisikään, joko olet jättänyt eläkehakemuksen, vaan keskusteltaisiin yhdessä, miten työntekijä haluaisi työssä mahdollisesti jatkaa?
Rekrytoinnin ja ja yt-neuvottelujen ikäystävällisyyttä voi myös pohtia. Ladotaanko yli 50-vuotiaiden hakemukset heti pinoon, josta ei kutsuta työhaastatteluun? Haetaanko yt-neuvottelujen ratkaisuja ”eläkejärjestelyistä”? Loppuvuodesta 2020 hallitus teki historiallisen päätöksen asteittain poistaa ns. eläkeputki eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät. Nähtäväksi jää, miten päätös vaikuttaa ikääntyvien työllisyyteen.
Eläkeläisten selkeä kiinnostus työntekoon kannattaa ottaa tosissaan. Eläkeliiton selvityksen mukaan eläkeläiset toivoisivat ikääntyvien työntekijöiden rekrytointiin erikoistuneita firmoja. Tällaisia tuolla maailmalla jo toimii. Lisäksi tietoa kaivataan muun muassa verotuksesta. Samalla on tärkeää miettiä esimerkiksi, millaiset perehdytyskäytännöt työpaikalla ovat. Vaikka eläkeläinen palaisi entiseen työyhteisöönsä, ovat tietojärjestelmät ja muut käytännöt jo koronankin takia muuttuneet lyhyessä ajassa.
Petraamista on myös asenteissa puolin ja toisin. Mitä jos ei leimattaisi ikääntyvää työntekijää suorilta käsin jarruksi ja muinaismuistoksi menneiltä ajoilta. Ja toisaalta ei eläkeläis-työntekijänkään ehkä kannata ottaa joka asiaan kantaa siitä näkökulmasta, että ”jo 70-luvulla me tämän tiesimme, kehitimme ja osasimme…”
Lähde: Hiltunen, K. 2020. Eläkkeeltä töihin -kysely. Eläkeläisten kokemuksia, asenteita ja motiiveja eläkkeellä työskentelystä. Eläkeliitto.
Kirjoittaja: Arja Jämsén
Kuva: Arja Jämsén
No comments:
Post a Comment