Eläkeläisten työnhaluja arvuutellaan

 

Arja Jämsén

Menneinä vuosina työpaikan hakupapereiden pinosta saatettiin usein heti alkajaisiksi siirtää syrjään yli 50-vuotiaat hakijat. Nyt työntekijäpula on monella alalla tätä päivää ja myös tulevaisuutta, ja työuria halutaan pidentää alusta, keskeltä ja lopusta.

Yhdeksi osaratkaisuksi työntekijäpulaan nähdään eläkeläiset, joita kaipaillaan takaisin työelämään. Työhaluista ei tosin ole ihan satavarmaa tietoa. Arvioidaan, että tätä nykyä joka kymmenes eläkeläinen on työelämässä.

Eläkeläisten työt ovat moninaisia. Osa jatkaa entisessä työssään vielä eläköitymisen jälkeen. Joku innostuu ihan uudenlaisesta työstä. Ja joku on viettänyt muutaman välivuoden eläkkeellä ja huomaakin mielivänsä takaisin työhön. Omissa eläkeläistovereissani on tästä monia esimerkkejä. Yksi eläkeläisystävä perusti yrityksen ja nyt konsultoi ja remontoi. Toinen suoritti hygieniapassin ja hyllyttää päivät pitkät ruokakaupassa. Joku jatkaa kouluttajan uraansa.

Eläkeyhtiö Ilmarisen tuoreen kyselyn mukaan suurella joukolla eläkeläisistä olisi työhaluja. Jopa kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta eläkeläisestä olisi työhaluinen ja omasta mielestään myös työkykyinen. Vastaajat arvioivat lisäksi, että työnteko kohentaisi heidän hyvinvointiaan.

Mikä eläkeläisiä työelämään innostaa? Raha on yksi tekijä, mutta ei ollenkaan päällimmäinen. Usein työ on niin mielenkiintoista, että sitä halutaan jatkaa. Halutaan oppia uutta ja pysyä ajan tasalla. Elämään tulee työn kautta lisää merkitystä, tarpeellisuuden ja joukkoon kuulumisen tunnetta. Lisätienestikään ei tee pahaa. Se tuo leivän päälle lisuketta, voi matkustella ja saada elämään ehkä pientä luksusta.

Onko eläkeläismarkkinoilla samanlainen kohtaanto-ongelma kuin työmarkkinoilla yleisemminkin? Toisaalla on töitä ja toisaalla työhalukkaita eläkeläisiä, mutta ne eivät vaan osu kohdakkain?  

Ratkaisuna kohtaanto-ongelmaan voisi olla muun muassa, että asiasta puhuttaisiin enemmän ja avoimemmin. Työpaikan kehityskeskusteluissa asia voisi olla esillä jo siinä vaiheessa, kun eläköityminen vasta siintää horisontissa. Eläkeläinen kaipaa myös tietoa verotuksesta ja eläkkeen karttumisesta, ja työyhteisöt tarvitsevat ikäjohtamisen taitoja ja ikämoninaisuuden ymmärrystä.

Osa-aikaisuus, osavuotisuus ja omatahtisuus ovat usein eläkeläisen työnteon kriteereitä. Ei haluta entisenlaista tiukkaa työtahtia ja kiriputkea, vaan rauhallisempaa, pienimuotoisempaa ja hallitumpaa työhön osallistumista. Työnteko halutaan pitää omissa käsissä.

Suomeen on jo perustettu eläkeläisiin erikoistuneita rekrytointitoimistoja. Ainakin nimet ovat lupaavia: Superseniorit, Superammattilaiset, Senioriosaajat. Tärkeintä on kuitenkin, että ihmisellä on mahdollisuus valita ja elää omannäköistä elämää, jatkaapa sitten työstä vapaana tai työssä puurtavana eläkeläisenä.  On arvostettavaa, jos eläkekahveilla on tyytyväinen olo. Olen työni tehnyt, nyt saa riittää.    

Teksti: Arja Jämsén

Kuva: Arja Jämsén

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin sanomalehti Karjalaisessa 15.2.2022.