Arja Jämsén
Muistisairaus uhkaa yhä useampaa – lue 10 tärkeää kysymystä! Viisi muistisairauden riskitekijää! Tästä tunnistat muistisairauden! Onko minulla muistisairaus? Näin ehkäiset muistisairauden!
Tuttuja iltapäivälehtien lööppiotsikoita, jotka ehkä saavat tempaamaan lehden lauantain ruokaostosten lisäksi. Muisti on esillä myös aikakauslehdissä. Saamme lukea koskettavia haastatteluja puolison sairastumisesta ja vuosien omaishoitajuudesta. Monet julkisuuden henkilöt, näyttelijät ja poliitikot, kertovat lehdessä isänsä, äitinsä, mummonsa tai vaarinsa muistisairaudesta, miten se alkoi ja miten se eteni.
Muisti ja muistaminen ovat tulleet uudella tavalla myös näytelmiin ja taiteilijoiden ohjelmistoihin. Tuore tv-sarja Kultakala kertoo äidin muistisairaudesta ja äidin ja tyttären suhteesta sairauden edetessä. Käsikirjoituksen kerrotaan perustuvan tositapahtumiin.
Muisti kiinnostaa ja muistisairaus pelottaa. Monet kertovat pelkäävänsä vanhuudessa eniten muistisairautta. Sen koetaan uhkaavan itsenäistä toimintakykyä, ajattelua ja olemassaoloa ihan eri tavalla kuin jokin muu sairaus. Yksinasuvilla huoli pärjäämisestä on ymmärrettävästi vielä muita suurempi. Tulevaisuuden kuvaa ei välttämättä myöskään kirkasta esimerkiksi vanhustenhuollon kiistämättömät ongelmat, työntekijäpula ja koronan aiheuttama hoitovelka.
On totta, että muistisairaudet yleistyvät väestön ikääntyessä, mutta tilanne ei ole ollenkaan toivoton. Ei kannata lietsoa turhaa pelkoa. Kaikki ikääntyvät, mutta kaikki eivät sairastu. Muistisairauksia voi ennaltaehkäistä, ja aivojen terveyttä voi edistää monin tavoin. Muistisairauksia tutkitaan niin Suomessa kuin maailmallakin paljon, ja uusia lääkkeitä on myös kehitteillä.
Ja vaikka muistisairaus osuisi omalle kohdalle tai läheiselle, on hyvä muistaa, ettei elämä siihen suinkaan lopu. Ei muisti kerralla ja yhtäkkiä katoa, eivät kaikki taidot ja osaaminen häviä tuhkatuuleen. Sairaus etenee yksilöllisesti, ja monenlaista tukea on saatavilla.
Tuore esimerkki julkisuudesta on Jorma Saahko, Lotan ja papan pappa, jotka tulivat lauluvideoineen korona-aikana tutuiksi. He ovat avoimesti kertoneet papan sairastumisesta muistisairauteen, mistä he ovat saaneet myönteistä palautetta. Sairautta ei tarvitse hävetä eikä salata. Elämä ei välttämättä supistu muistisairauden myötä, vaan voi päinvastoin rikastua.
Muistisairautta voisi kutsua ”kanssasairaudeksi”, joka koskettaa perheen ja lähipiirin lisäksi laajemmin koko elinpiiriä. Muistisairauksiin liittyvien pelkojen ja väärien uskomusten tilalle tarvitaan oikeaa, tietoa ja ymmärrystä.
Me tunnemme koko kansalle suositeltavan ensiapukurssin, EA!:n. Siellä opitaan perustiedot ja -taidot auttaa erilaisissa hätätilanteissa. Samanlaista tarvetta on nyt myös kansalaisen muistiosaamiselle, arkielämän muistitiedolle ja taidolle.
Julkaistu aiemmin 23.4.2022 sanomalehti Karjalaisessa.
Teksti: Arja Jämsén
Kuva: Arja Jämsén
No comments:
Post a Comment