Millainen on ikäystävällinen kunta

Tässä blogin seuraajille sanomalehti Karjalaisen Ikäystävällisyys-kolumnisarjassa 10.8.2019 julkaistu kirjoitukseni ikäystävällisestä kunnasta. 

Millainen on ikäystävällinen kunta

Ikäystävällistä kuntaa kuvataan usein paikaksi, jossa vallitsee hyvä, ikäystävällinen asenne ikääntymistä ja ikääntyneitä kohtaan. Lisäksi kunnassa on tehty käytännön uudistuksia esimerkiksi esteettömyyden parantamiseksi. 

Miten kunnan ikäystävällisyyttä voisi kuvailla konkreettisemmin tai jopa mitata? Tämä on mahdollista käytännönläheisten arviointikriteerien avulla. Lähtökohtana ovat Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelemät ikäystävällisen kaupungin osa-alueet. Niihin perustuva ikäystävällisen kunnan arviointilomake löytyy myös suomeksi. 

Ikäystävällisyys sisältää monta eri näkökulmaa, jotka voidaan koota kolmeksi kokonaisuudeksi: 1) ympäristö, julkinen liikenne ja asuminen, 2) osallistumisen ja arvostuksen kokemukset sekä 3) ikäystävälliset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ikäystävällisyyttä arvioidaan lomakkeen asteikolla 0–3, jossa nolla tarkoittaa, ettei asia ole arvioitavissa, ykkönen on heikko, kakkonen keskitasoa ja kolmonen riittävä, hyvä. Samalla esitetään parannusehdotuksia.

Arvioinnin kohteina ovat esimerkiksi julkisten tilojen siisteys, ulkoilualueiden penkit sekä jalkakäytävien hoito. Tampereen Hervannasta löytyy tästä arkinen esimerkki. Siellä suunniteltiin yhdessä ikäihmisten kanssa ikäystävällisiä kävelyreittejä. Ja reittien varrelle luontevia kohtaamispaikkoja. 

Julkisen liikenteen ikäystävällisyyttä ovat esimerkiksi reittien ja kulkuneuvojen merkitseminen selkeästi, ajoneuvojen esteettömyys sekä pysäkkien sijainti. Lisäksi huomiota kiinnitetään myös asenteisiin ja ikääntyneisiin suhtautumiseen.

Asuminen ikäystävällisessä kunnassa on kriteereiden mukaan kohtuuhintaista, turvallista ja esteetöntä. Keskeistä ovat myös sijainti, palvelujen saatavuus sekä osallistumismahdollisuudet.

Osallistumismahdollisuuksissa on tärkeää ikääntyneitä houkuttelevien tilaisuuksien saavutettavuus: niistä tiedotetaan ja niihin on helppo päästä julkisilla kulkuneuvoilla.  

Ikäystävällisessä kunnassa ikääntyneiden mielipiteet otetaan huomioon yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämisessä ja suunnittelussa. Ikäihmisten osallistuminen on tärkeätä myös osuvien palvelujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Yhteissuunnitteluun on lukuisia vaihtoehtoja: kyselyitä, raateja, kokouksia ja verkostoja.

Yhteiskunnallinen osallistuminen ja työelämä kuuluvat myös ikäihmisille. Kriteereissä arvioidaan esimerkiksi ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan ja työelämään. 

Palvelujen asiakasystävällisyyttä arvioidaan kriteereissä vain sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Ikäihmiset käyttävät sosiaali- ja terveydenpalvelujen lisäksi myös kaupallisia palveluita samoin kuin kaikenikäiset ihmiset. Yritysten ikäystävällisyys onkin seuraava askel palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä.

Ikäystävällisen kunnan seuranta- ja arviointilomake on hyödyllinen väline kunnan ikäystävällisyyden arviointiin ja kehittämiskohteiden määrittelyyn. Esimerkiksi vanhusneuvostot ja järjestöt voivat lomakkeen avulla jäsentää ja perustella kehittämisehdotuksiaan.

Kirjoittaja: Arja Jämsén