Alzheimer-diagnoosin saanut
65-vuotias nainen kertoi: ”Ensimmäiset kolme päivää itkin. Sitten päätin, että
kyllä elämä sentään jatkuu!" Tämä on yksi tarina Muistin tähden -hankkeen
Muistiradiossa.
Tarina
on avoin ja rohkea. Omasta tai läheisen muistisairaudesta on pitkään ollut
tapana vaieta. Tai sitten nimien ja tapaamisten unohtelusta yritetään vääntää
vitsiä, dementia iski, heh, heh.
Muistista ja muistin ongelmista tarvitaan
rehellistä ja ihmisläheistä puhetta. On totta, että sairastumiseen liittyy
paljon pelkoa, surua ja tuskaa. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että elämä
voi diagnoosista huolimatta jatkua pitkään hyvänä. Tieto siitä, että
sairastunut läheisineen saa tukea, helpottaa, tuo lohtua ja toivoa. Kyllä tästä
voi selviytyä.
Muistisairauksista tarvitsevat
lisää tietoa ja ymmärrystä muutkin kuin sairastuneet. Sosiaali- ja
terveydenhuollossakin muistisairauden varhainen toteaminen tai kuntoutus voivat
ontua ja viivästyä. Tavallinen kansalainen voi kaupungilla, parkkipaikalla,
kaupassa ja kahvilassa törmätä hämmentävään tilanteeseen, jossa jää miettimään,
onko kyseessä muistisairaus vai mikä. Ja ennen kaikkea, miten minun pitäisi nyt
osata toimia. Asiakaspalvelijat ja muun muassa poliisi, vartiointiliikkeiden
työntekijät tai vaikkapa papit kohtaavat ihmisiä ”muistin merkeissä” lähes
päivittäin. Muistiosaaminen tulisikin ymmärtää tämän päivän kansalaistaitona.
Muistiradion tarinoiden moniääninen
puhe on ansiokasta. Lähes 70 haastattelussa ääneen pääsevät sairastuneiden ja
läheisten lisäksi monet muistin ja muistamisen tutkijat ja asiantuntijat, muiden
muassa juristi, psykologi, neurologi, surututkija ja ravitsemusterapeutti. Muistista
ja muistamisesta puhutaan monelta kantilta. Kiinnostavaa on, miten muun muassa
teatterin ammattilaiset kertovat pitävänsä muististaan huolta ja miltä tuntuu,
kun joskus teatterin lavalla muisti pettää kesken kaiken.
Muistin ongelmissa ei aina ole
kyse muistisairaudesta. Taustalla voi olla jokin muu sairaus tai pitkäkestoinen
altistuminen kiireelle ja stressille. Ajallemme on tyypillistä tarve reagoida
nopeasti, mistä seuraavat yltiöpäinen multitaskaus ja monisählääminen. Tietoa,
uutisia, kuvia ja ääniä tulvii monien eri välineiden kautta. Aivot pauhaavat
täysillä varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan, ei tule uni eikä rauhoitu
polla.
Aivoterveellisen elämäntavan
avainasioita ovat terveellinen ravinto, liikunta ja aivojen riittävä rauhoittaminen.
Huomasinpa juuri, kännykässä on ”rauhoita elämääsi” -nappula! Nukkuminen on
aina hyväksi, ja luonto tekee tunnetusti eetvarttia. Aivoja voi myös treenata
ja jumpata, Muistiradiossa vinkataan.
Muistiradio on Pohjois-Karjalan
Muisti ry:n Muistin tähden -hankkeen tuotosta toimittajanaan Sarah Laukkanen.Muistiradio löytyy netistä: https://www.pkmuistiry.fi/muistiradio
Kirjoitus on julkaistu 14.1.2020 sanomalehti Karjalaisessa.
Kirjoittaja: Arja Jämsén
Kuva: Arja Jämsén
Kirjoitus on julkaistu 14.1.2020 sanomalehti Karjalaisessa.
Kirjoittaja: Arja Jämsén
Kuva: Arja Jämsén
No comments:
Post a Comment