Entä, jos en muista, miten kalasoppa keitetään

”Anteeksi, mikä peruna on hyvä kalakeittoon? Minulla on Alzheimerin tauti enkä oikein muista, miten se meni.” Tämä kysymys herätti minut ajatuksistani yhtenä iltana kaupan perunalaarin äärellä. 

Jatkoimme rouvan kanssa keskustelua hyvän kalakeiton aineksista, olisiko täysmaito tarpeen, kannattaisiko laittaa kalaliemikuutio. No, sipulia ja tilliä nyt ainakin on oltava. Ja pippuria. Entäs se kala?

Olin itse tulossa muistiyhdistyksen kokouksesta ja keräilin makkarasopan aineksia.  Kokouksessa oli puhuttu muistisairauksien yleisyydestä. Monelle on yllätys, että työikäinenkin voi sairastua muistisairauteen ja ettei sairaus useinkaan näy ulospäin. Muistiyhdistyksen tapaamisissa on monesti vaikea erottaa, kuka on sairastunut, kuka omainen, kuka vapaaehtoinen ja kuka työntekijä. Ihanaa arjen tasa-arvoa!

Soppakeskustelu kaupassa jatkui. Rouva palasi diagnoosiinsa aina silloin tällöin ja tuntui olevan sairautensa kanssa hyvin sinut. Tämmöinen sairaus nyt on ja se tuo välillä erilaisia arjen pulmia. Mutta niistä selviää, kun kysyy tai pyytää apua. Näin kuvittelen rouvan ajattelevan. 

Kolmasosa yli 65-vuotiaista kokee, että muistin toiminnassa on jotain häiriötä. Nimet ja vuosiluvut katoavat päästä. Läheskään aina kyse ei ole muistisairaudesta, kovalevy alkaa vain olla näillä kymmenillä kohtuullisen täysi. Jos asia kuitenkin huolettaa, kannattaa mennä tutkimuksiin. 

Totta on, että muistisairaudet koskevat monia ihmisiä omakohtaisesti ja lähipiirissä. Muistisairautta sairastavia ihmisiä voit kohdata missä tahansa, naapurustossa, kaupungilla, lenkkipolulla. Kaupan myyjät, pankkivirkailijat, taksikuskit ja linja-autonkuljettajat, poliisit ja muut asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät saattavat olla ymmällään, miten kohdata muistisairautta sairastavia. He tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä muistisairauksista.  

Muistiosaaminen on tätä nykyä yhtä tärkeä kansalaistaito kuin ensiapukoulutus. Muistiliitto onkin napannut mallia Englannista ja aloittanut muistikummitoiminnan. Vapaaehtoisina toimivat muistikummit oikovat väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja ja tuovat muistisairauksista positiivista tietoa: muistisairauden kanssa voi elää hyvää elämää. Ihmisiä kannustetaan muistiystävällisiin tekoihin. 

Oma muistiystävällinen tekoni on, että yritän välttää kielteisesti leimaavia sanoja muistisairauksista ja muistisairaista ihmisistä. Ja että pysähdyn perunalaarilla pohtimaan kalakeiton salaisuutta. 

Maailmalla muistikummeja on jo yli 15 miljoonaa ja Suomessakin yli 6 000. Liity mukaan! 

Lue lisää: www. muistikummit.fi

Kuuntele: www.pkmuistiry.fi/muistiradio

Kirjoittaja: Arja Jämsén

Kuva: Arja Jämsén